Suositut "Mirsalin miesten kahvilat" saapuvat Kontulaan Kide-säätiön tiloihin – kesäkuun kolmena ensimmäisenä tiistaina! Tapahtuman järjestää yhteistyössä Mirsal, Kide-säätiö ja Familia 👊☕
Keskustelut keskittyvät aiheisiin, kuten:
Miehen ja isän rooli nykypäivänä – mitä se tarkoittaa? 🤔❤️
Tasa-arvo perhe-elämässä 🏡
Kulttuurierojen vaikutus arkeen 🌍
Kontulan miesten kahvila on uusi kohtaamispaikka miehille ja iseille – rento, avoin ja yhteisöllinen 👥✨
Kide-säätiö ja Familia tuovat mukaan ammatillista näkökulmaa 🗣️ Amira (📞0503781809) ja Yanika (📞0443333993) ovat paikalla.
ARA:
تفتتح مقاهي “مرسال للرجال” فرعها الثالث في كونتولا خلال أول ثلاثاء من يونيو، بالتعاون مع مؤسستي كيدي وفاميليا 👊☕
مواضيع النقاش تشمل:
ما معنى أن تكون رجلاً وأباً في عالم اليوم؟ 🤔❤️
المساواة في الحياة الأسرية 🏡
تأثير الثقافات المختلفة على الأسرة 🌍
مقهى كونتولا مساحة جديدة للقاء والتواصل بين الرجال في جو مريح 👥✨
ولا تنسوا مقاهي الجمعة في سيلو وإيتاكيسكوس 📚☕
كيدي وفاميليا يقدمان رؤى مهنية للنقاش 🗣️
أميرة (📞0503781809) ويانيكا (📞0443333993) ستكونان هناك.
ENG:
The popular “Mirsal Men’s Cafés” are coming to Kontula – first three Tuesdays of June at Kide-säätiö office, in collaboration with Mirsal, Kide-säätiö and Familia 👊☕
Discussion topics include:
What does it mean to be a man and a father today? 🤔❤️
Equality in family life 🏡
How cultures shape family dynamics 🌍
Kontula Men’s Café is a new, relaxed space for men to connect and share 👥✨
Kide-säätiö and Familia bring professional perspectives 🗣️ Amira (📞0503781809) and Yanika (📞0443333993) will be present.
Kide-säätiö on julkaissut mielenterveyden ja väkivaltaisen ekstremismin suhdetta käsittelevän kirjan
Ihmisoikeustyöhön erikoistunut Kide-säätiö tilasi ekstremismiin perehtyneeltä tutkija Marko Juntuselta raportin ymmärtääkseen paremmin väkivaltaisen ekstremismin ja sen syntymekanismien yhteyttä mielenterveyteen ja traumoihin. Säätiön keskeisenä yhteiskunnallisena tehtävänä on väkivaltaisen ekstremismin ehkäiseminen järjestämällä tukea henkilöille, joiden hoitamattomat ongelmat altistavat heidät väkivaltaiselle käyttäytymiselle.
Mielenterveysnäkökulma väkivaltaiseen ekstremismiin on jäänyt vähälle huomiolle sekä käytännön ennaltaehkäisevän työn että akateemisen tutkimuksen kentillä aina vuosituhannen taitteeseen saakka. Sittemmin näkökulma on kääntynyt.
"Erilaiset ekstremistiset väkivallanteot, niitä koskevat pitkälle viedyt suunnitelmat sekä oikeusistuimissa viharikoksiksi luokitellut henkirikokset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että tekoihin syyllistyneillä on taustallaan kamppailuja vakavien mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä erilaisten elämänhallintakysymysten parissa. Näiltä kysymyksiltä ei ole voitu välttyä myöskään Suomessa." (Lainaus raportista.)
Marko Juntusen raportti kokoaa yhteen, miten väkivaltaisen ekstremismin tutkimus ymmärtää mielenterveyden ongelmien, erityisesti traumataustan roolin suhteessa ekstremistiseen väkivaltaan. Samalla se tarkastelee, miten mielenterveyskysymykset huomioidaan väkivaltaisen ekstremistisen ennaltaehkäisyohjelmissa eri maissa, ja kokoaa tutkimukseen perustuen joukon osa-alueita, joita intervention onnistuminen vaatii.
Erilaiset traumat ja niiden seurannaisvaikutukset, kuten masentuneisuus, eristäytyneisyys, toksinen stressi ja päihteiden väärinkäyttö, voivat edistää ajautumista ekstremistisen toiminnan piiriin. Näin kuitenkin käy ainoastaan silloin, kun ne yhdistyvät joukkoon sosiaalisia, emotionaalisia ja kontekstuaalisia tekijöitä, samalla kun resurssit, kuten turvallinen perhe- ja lähipiiri, yhteisön harjoittama sosiaalinen kontrolli tai ennaltaehkäisevät tukimuodot ja mielenterveyspalvelut puuttuvat tai vaihtoehtoisesti rapautuvat". (Lainaus raportista).
Juntunen tarkastelee raportissa myös heilurivaikutusta eli sitä, kuinka ekstremistiset ajatukset, ekstremistiksi identifioituminen ja liikkeiden tarjoama yhteisöllisyys voivat myös kohentaa mielenterveyttä henkilöillä, joilla on takanaan traumaattisia kokemuksia, mielenterveyden häiriöitä tai molempia. Ekstremistiset liikkeet ovat hänen mukaansa taitavia hyödyntämään traumoja.
"Ne tarjoavat kohteelleen pelastusta, viihdettä, huvia – positiivisia kokemuksia ja adrenaliinibuustia. Samalla ne traumatisoivat häntä jatkuvasti uudelleen ja sitouttavat tällä hänet mukaan toimintaan", Juntunen sanoo.
Juntusen raportti nostaa esiin tutkimuksen tarpeen onnistuneista toimintamalleista erilaisissa konteksteissa ja eri kohderyhmien parissa. Hän peräänkuuluttaa myös laajemmin yleisen tietämyksen lisäämistä aiheesta.
"Olisi todella hyvä, että nuorten kanssa tekemisissä olevat ihmiset – niin opettajat kuin viranomaiset – olisivat tietoisia siitä, millä tavalla mielenterveys voi kytkeytyä ekstremismiin", tutkija sanoo.
Raportin tilannut Kide-säätiö on vuodesta 2017 alkaen auttanut maahamuuttajataustaisia nuoria aikuisia, joiden riski ekstremismiin on kohonnut. Toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteydessä toimiva sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), ja sitä tehdään yhteistyössä viranomaisten ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.
Kide-säätiö tukee asiakkaitaan lisäämällä heidän osallisuuttaan ja tarjoamalla heille liittymiskanavia yhteiskuntaan. Tätä se tekee järjestämällä asiakkailleen sosiaali- ja terveydenhuollon etiikkaan perustuvaa ammatillista apua vaikeissa elämäntilanteissa. Apua tarjotaan esimerkiksi järjestämällä akuutissa asunnottomuustilanteessa oleville ihmisille asuntoja välivuokrausmallilla, tarjoamalla henkilökohtaista neuvontaa ja psykososiaalista tukea, järjestämällä hoito- ja tukijärjestelmästä tarvittavaa apua, antamalla räätälöityä tukea koulutukseen ja työllistymiseen sekä vahvistamalla asiakkaiden luottamusta viranomais- ja hoitotahoihin.
Marko Juntusen raportti vahvistaa Kide-säätiön tulkintaa siitä, että inhimillisen hädän ammattitaitoinen lievittäminen lisää yhteiskunnallista turvallisuutta. Hädän taustalla ovat usein mielenterveyden ongelmat, jotka jäävät monesti vaille asianmukaista hoitoa asiakkaiden elinolosuhteiden, hoidon saatavuuteen liittyvien juridisten ongelmien, psykiatriaan yhdistyvien epäluulojen tai viranomaispelkojen vuoksi.
Juntunen toteaakin raportissaan, kuinka näissä tilanteissa ”ekstremistiset väkivallanteot ovat estettävissä oikein ajoitetuilla ja yksilöllisesti räätälöidyillä ennaltaehkäisevillä ohjelmilla, jotka huomioivat kokonaisvaltaisesti kohdehenkilön sosiaaliset, mielenterveydelliset sekä käytännön elämän haasteet."
Raportti on luettavissa PDF-tiedostona, jonka voit ladata tästä.
Kesätyöpolku nuorille -hanke
Hei sinä mahdollinen työnantaja! Kide-säätiö auttaa tänä keväänä asiakasperheidensä nuoria kesätyön haussa☀️ Mahdollisuus työkokemusten saamiseen kuuluu kaikille, ja Kide-säätiöllä tahdomme auttaa erilaisista, sekä eriarvoistavista taustoista tulevia nuoria heidän työelämänsä alkuaskelissa. Tuemme nuoria aina työnhakuvaiheesta koko kesätyöjakson loppuun saakka.
Olisiko sinun yritykselläsi tai työpaikallasi mahdollisuus tänä kesänä tarjota näille nuorille tärkeä kokemus työelämästä, sekä laajemmin yhteiskuntaan kuulumisesta? Tunnetko tahon, jolle voisit vinkata yhteistyötä kanssamme?
Ota rohkeasti yhteyttä työntekijäämme sähköpostilla sanja.pesonen@kidesaatio.fi ja lähde mukaan toiminnalliseen ihmisoikeustyöhön! 💌
Walk-in suljettuna kesäajan, tapaamiset vain ajanvarauksella
Huomio! Huippusuosittu avoimien ovien päivä eli keskiviikon walk-in on suljettuna toukokuun lopusta alkaen heinäkuun 30. päivä asti. Kesä-aikana tapaamiset ainoastaan ajanvarauksella. Kevään viimeinen walk-in on ensi viikon keskiviikkona, tervetuloa! Tämän jälkeen walk-in palvelee seuraavan kerran 6.8.2025.
Attention! The popular open doors day, the Wednesday walk-in, will be closed from the end of May until 30th of July. On summer time, meetings by appointment only. The last walk-in of the spring is next Wednesday, welcome! After that, the next walk-in will be on 6th of August 2025.
يعاد استئناف خدمات يوم الأربعاء بدون مواعيد في السادس من أغسطس
تبقى جميع الخدمات بمواعيد مسبقة حتى ذلك الحين
Kotona Kontulassa -hanke: 050 3781809 (Amira)
Toivoa Tulevaisuuteen -toiminto: 050 3680 349 (Eeli), 050 575 3152 (Wael) ja 050 551 2210 (Gabriela)
Tervetuloa päihdeinfoon vanhemmille 19.5.2025!
Päivämäärä: 19.5.2025
Aika: 17.30-19
Paikka: Kontulan kirjasto, Ostostie 4
Järjestäjä: Kide-säätiö yhteistyössä Jalma-hankeen (A-klinikkasäätiö) kanssa
Oletko huolissasi nuorten päihteiden käytöstä? Haluatko saada lisää tietoa ja tukea vanhempana
toimimiseen? Kaipaatko vain yleisesti lisää tietoa nykyajan ilmiöistä päihteisiin liittyen?
Tule mukaan maksuttomaan infotilaisuuteen, jossa käsitellään nuorten päihteiden käyttöä Suomessa, siihen liittyviä riskejä ja vanhempien keinoja ehkäistä ja puuttua käyttöön ajoissa. Tilaisuudessa puhutaan selkeästi ja ymmärrettävästi, ja mukana on mahdollisuus esittää kysymyksiä sekä keskustella luottamuksellisesti asiantuntijoiden kanssa
Tilaisuudessa on erityisesti huomioitu maahanmuuttajataustaiset vanhemmat, tarvittaessa tarjoamme tulkkausapua. Kaikki vanhemmat ja asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Tilaisuuden aikana lapsille on tekemistä kirjaston lastenosastolla. Kahvitarjoilu!
يمكنكم الحضور مع الاطفال, هناك نشاطات للاطفال , قهوة وحلويات
Valmentajallemme Saara Retulaiselle EM-kultaa
Kide-säätiön valmentaja Saara Retulainen on voittanut EM-kultaa painonnoston työnnössä naisten 59-kiloisten sarjassa.
Saara toimii voimavalmentajana nuorten urheilijoiden Unelmista totta -tukihankkeessa, jossa päämääränä on nuorten kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen, toisen asteen tutkinnon hallittu suorittaminen ja kansainvälinen ura kilpaurheilussa.
Kide-säätiö toivottaa paljon onnea Saaralle upeasta suorituksesta!
Työpaikkailmoitus: Sairaanhoitaja Toivoa Tulevaisuuteen -toimintoon
Kide-säätiö on toiminnallinen ihmisoikeussäätiö, jonka toiminnan tavoitteena on vahvistaa ihmisarvoisen elämän edellytyksiä ja ihmisen osallisuutta sekä edistää sosiaalieettistä vastuuta yhteiskunnassa.
Kide-säätiön Toivoa tulevaisuuteen -toiminnassa tarjotaan tukea, neuvontaa ja ohjausta täysi-ikäisille maahanmuuttajanuorille, joilla on jo tunnistettu radikalisoitumisen riski. Tarjoamme räätälöityä apua elämäntilanteiden selvittämiseksi, jotta usko omaan itseen ja järjestäytyneeseen yhteiskuntaan vahvistuisi. Tiimissämme työskentelee tällä hetkellä kolme sosiaaliohjaajaa ja hankepäällikkö. Lisäksi käytettävissä on konsultoiva psykiatri sekä ekstremismiasiantuntija.
Nyt etsimme tiimiimme laillistettua terveydenhuollon ammattilaista, ensisijaisesti sairaanhoitajaa tai terveydenhoitajaa, jolla on ymmärrystä kohderyhmästä ja ennen kaikkea osaamista mielenterveyden haasteista. Työntekijä tulee osaksi tiimiämme tukemaan ja auttamaan asiakkaita sekä tuomaan tiimiimme arvokasta terveydenhuollon osaamista asiakkaan psykososiaalisen tilanteen ja tarvittavan tuen arvioimiseksi. Toiminnassa on kehitetty myös psykiatrisen arvioinnin toimintamallia, jotta asiakkaamme osattaisiin ohjata luotettavasti soveltuvien palveluiden piiriin. Uusi työntekijä on keskeinen osa tätä toimintamallia ja pääsee kehittämään mallia edelleen. Kide-säätiö ei itse ole terveyspalvelujen tuottaja.
Toivomme työntekijältä kokemusta mielenterveystyöstä, kokemusta työskentelystä moniammatillisessa työyhteisössä, joustavaa asennetta muuttuvissa tilanteissa sekä kehittämismyönteisyyttä.
Plussaa on maahanmuuttajatyön ja kulttuurisensitiivisen työotteen osaaminen, palvelujärjestelmän tunteminen sekä kielitaito.
Työn tukena toimii konsultoiva psykiatri, jonka tukemana ratkomme asiakkaiden haasteita. Lisäksi tarjoamme laajan työterveyshuollon, säännöllisen työnohjauksen ja tiimin tuen.
Kide-säätiö on järjestäytynyt työnantaja. Palkkaus määräytyy työntekijän kokemuksen ja pätevyyden perusteella ja siitä voidaan neuvotella.
Lisätietoja:
Inka Karekallas
inka.karekallas@kidesaatio.fi, 050 554 5220
Kide-säätiö ja Suomen Karateliitto yhteistyöhön
Kide-säätiö ja Suomen Karateliitto aloittavat yhteistyön. Tavoitteena on avata hienoa kamppailulajia lapsille, joiden harrastamisen tiellä on esteitä ja koettuja pettymyksiä.
Lapsia karate-harjoituksissa Kide-säätiön tatamilla Kontulassa
Kide-säätiö yhdistelee ihmisoikeustyötä ja urheilua. Siksi ihmisoikeussäätiössä toimii erikoinen urheilija- ja valmentajayhteisö. Siihen kuuluu yli 50 urheilijaa ja kymmenkunta valmentajaa. Suurin osa urheilijoista on karatea harrastavia ala- ja yläkoululaisia. Lisäksi joukkoon kuuluu myös kansainväliselle huipulle tähtääviä lukioikäisiä koripalloilijoita. Valmentajat ovat lajiensa tunnettuja osaajia. Viisi heistä kilpailee kansainvälisellä tasolla; neljä karatessa ja yksi painonnostossa.
Miten karatesta tuli osa ihmisoikeustyötä? Syynä on surullinen havainto. Osa lapsista jää oireilunsa vuoksi armotta sivuun harrastusyhteisöistä. Se on väärin, sillä jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus harrastukseen, jossa hän kunnioitettuna ryhmän jäsenenä saa kehittyä ja nauttia vaikkapa urheilun riemusta.
Siksi ovet avattiin tatamille, jonne kutsuttiin integroidusti ns. nepsylapsia, traumoja kokeneiden perheiden lapsia ja tavanomaisia karaten harrastajia. Karate valittiin lajiksi yhteistyössä nepsylapsia hoitavien asiantuntijoiden kanssa. Arvioitiin, että karate olemuksensa, fyysisten vaatimustensa, neurologisesti stimuloivan luonteensa, salietikettinsä ja tasa-arvoisen karateyhteisönsä vuoksi sopii parhaiten vaativaan kokeiluun. Onneksi laji oli Kide-säätiölle tuttu, sillä hallituksessa oli lajia tuntevia jäseniä, kuten tunnettu karateka Emma Aronen (nyk. Guillaume).
Aloitimme yhteistyössä Tapanilan Erän kanssa vuonna 2017. Kokeilun perusteella Kide-säätiön eettinen johtopäätös oli, että toiminta on vakiinnutettava, sitä on laajennettava, ja ymmärrystä lasten oireilun vaikutuksista harrastukseen on syvennettävä. Niinpä Kide-säätiö hankki oman salin ja kunnon tatamin Helsingin Kontulaan. Asiantuntijoiden kanssa laadittiin hankesuunnitelma ja koottiin valmentajatiimi, joka ryhtyi luomaan uniikkia valmennusfilosofiaa. Siinä tinkimätön urheiluvalmennus, pedagogiikka ja yhteisöllisyys toteutuvat tiiviissä suhteessa hoidon ja perheiden tuen kanssa.
Näin syntyi ainutlaatuinen toimintamalli, joka tarkan arvioinnin jälkeen todettiin yhteiskunnallisesti niin arvokkaaksi, että se on vuodesta 2020 lähtien saanut valtionavustusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA). Tuoreen linjauksen mukaan rahoitus jatkuu. Uusi rahoituspäätös on seurausta erinomaisista tuloksista, joita sekä neuropsykiatrian asiantuntijat että lasten huoltajat pitävät tehdyn selvityksen mukaan hämmentävänä läpimurtona. Asiantuntijoiden mukaan olisi yhteiskunnallinen ja inhimillinen voitto, jos erityislasten karatemahdollisuuksia voitaisiin Suomessa laajentaa.
Tästä syystä Kide-säätiö ja Suomen Karateliitto aloittavat yhteistyön. Kide-säätiö on sosiaali- ja terveydenhuollon toimija, jonka antama tuki lapsille ja perheille on laaja-alaista ja ammatillista. On selvää, että mallia ei sellaisenaan voi eikä tarvitse toteuttaa urheiluseuroissa. Sen sijaan Kide-säätiö voi toimia osaamiskeskuksena, joka voi tukea liittoa ja seuroja kevennettyjen paikallisten toimintatapojen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Jo nyt joillakin seuroilla on hienoja malleja, mutta yhteistyöllä lajia saadaan entistä laajemmin avautumaan myös nepsylapsille.
Kide-säätiön säännöllisissä viikkotreeneissä ja kesäleireillä on käynyt yhteensä n. sata lasta. Heidän nuoret valmentajansa ovat kahden päävalmentajan johdolla tehneet historiallista työtä luodessaan valmennusmallin, joka toivottaa tervetulleeksi karateyhteisöön heidätkin, jotka oireilunsa tai koettujen traumojen vaikutusten vuoksi eivät ole pystyneet osallistumaan muihin harrastuksiin.
Jenna (vas) ja Noora (oik) Sonjan (keskellä) luona Kairossa huippuvalmentajien johtamien harjoitusten jälkeen.
Ytimessä on korkeatasoinen karatevalmennus. Jokaisella Kide-säätiön karatevalmentajalla on pitkä kokemus harjoittelusta ja kilpailemisesta seuroissa. Ensimmäisen päävalmentajan Sonja Voutilaisen henkilökohtainen panos on ollut koko toimintamallille ratkaiseva. Sonja kuuluu Suomen kumitemaajoukkueeseen ja harjoittelee parhaillaan Egyptissä maailman ykkösmaan valmentajien johdolla.
Sonjan työparina, toisena päävalmentajana ja tärkeänä valmennuksen kehittäjänä on vuosien ajan toiminut karateyhteisön hyvin tuntema kilpakataaja Noora Marttila. Sonjan sijaisena päävalmentajana toimii tunnettu kilpakataaja Jenna Kylmänen. Muita valmentajia ovat kumiten nuorten arvokisaedustaja Sonya Saadaoui sekä kilpailu-uransa jo lopettaneet Pinja Piironen ja Sanja Pesonen. Tatamin ulkopuolella toimintaa koordinoi ja pedagogisesta asiantuntemuksesta vastaa Katja Nikupaavo. Näillä ennakkoluulottomilla naisilla on tarvittaessa käytettävissään korkeatasoista lääketieteellistä ja muuta asiantuntemusta
Karateyhteisö voi olla ylpeä siitä, että sen piiristä nousee urheilijoita, jotka pystyvät omaa lajiaan soveltamalla luomaan merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Suomen Karateliiton ja Kide-säätiön yhteistyössä onkin kyse siitä, että lajiyhteisön omien jäsenten ainutlaatuisen kehittämistyön tuloksilla voidaan tukea seuroja toivottamaan tervetulleeksi uusia ryhmiä lajin harrastajiksi.
Kide-säätiö ja sen päävalmentajat jakavat avoimesti osaamistaan karateseuroille. Nyt käytettävissä olevilla voimavaroilla se voi tarkoittaa maksutonta koulutusta ja suunnittelumateriaalia, maksuttomia asiantuntijakonsultaatioita erityislasten valmennukseen ja kohtaamiseen liittyen, päävalmentajien seuravierailuja sekä Kide-säätiön tukea paikallisissa yhteistyö- ja rahoitusneuvotteluissa esimerkiksi hyvinvointialueiden kanssa. Kide-säätiö on käynnistänyt valtionavustusta täydentävän varainhankinnan, joka onnistuessaan lisää mahdollisuuksia seurojen tukemiseen tärkeän asian edistämiseksi.