Urheilun ja ihmisoikeuksien risteymä – Kide-säätiö tukee nuoria naisia unelmien tiellä

Kide-säätiö yhdistää erikoisella tavalla ihmisoikeustyötä ja urheilua. Suurin lajimme on karate. Tasavallan presidenttikin puolisoineen kävi toukokuussa tutustumassa karaten ja ihmisoikeustyön liittoon. Karate ei kuitenkaan ole ainoa urheilun ja ihmisoikeustyön yhdistelmä Kide-säätiössä. Meillä on tukiohjelma, Unelmista totta, jolla kaadamme esteitä tyttöjen ja nuorten naisten urheilu-unelmien tieltä. 

Unelmista totta -tukiohjelmassa autamme erilaisiin etnisiin vähemmistöihin kuuluvia tyttöjä ja naisia tunnistamaan lahjakkuutensa ja pyrkimään urheilussa kansainväliselle huipulle. Samalla tuemme heidän tasapainoista kehittymistään opiskelussa ja omissa yhteisöissään.

Tukemme sisältää mm. varusteita, kausimaksuja, leiritys- ja turnausmaksuja, asiantuntijakonsultaatioita sekä urheilun ja opiskelun yhdistämisen omakohtaisesti tuntevien aikuisurheilijoiden, Noora Marttilan ja Saara Retulaisen, tukea kaikissa nuoren elämään liittyvissä kysymyksissä. Noora on maajoukkuetasoinen karateka, joka toimii urheilijan yksilöllisenä mentorina ja ohjelman koordinaattorina. Saara on tuore painonnoston Euroopan mestari, jonka kokonaisvaltainen tuki nuorelle sisältää hänen tarpeisiinsa räätälöityä voimavalmennusta.  Se suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä nuoren omien valmentajien kanssa. Kide-säätiö ei koskaan osallistu tukiurheilijoiden valmennukseen ilman nuoren valmennuksesta kokonaisvastuuta kantavien valmentajien lupaa ja ohjausta.

Kokonaisvaltainen ja nuoren tarpeiden mukainen tuki ovat avaimia nuoren hyvinvointiin ja tasapainoiseen kehittymiseen ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Hyvinvoivalla, monipuolisesti kehittyvällä ja lahjakkaalla nuorella on korkeatasoisessa lajivalmennuksessa mahdollisuudet kehittyä kansainvälisen tason ammattiurheilijaksi, mikäli motivaatio on tinkimätön ja rakkaus omaan lajiin syvää.

Me Kide-säätiössä uskomme, että tukemamme nuoret naiset ovat innoittajia ja esikuvia kaikille niille tytöille, joiden sisällä on intohimo kehittyä valitsemallaan tiellä. Esikuvina he ottavat paikkansa suomalaisen yhteiskunnan arvotettuina jäseninä ja osoittavat sen urheilumenestyksensä kautta tyylikkäästi muillekin.

Olemme kehittäneet tukimallia suomalaisen urheilun johtavan ajattelijan Henrik Dettmannin sekä alle 18-vuotiaiden tyttöjen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Janne Hännisen ohjauksessa.

Rahoitusmalli on luotu Kide-säätiön pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Tulka Oy:n kanssa, jonka Kide-säätiölle osoittama yhteiskuntavastuullinen tuki on mahdollistanut ohjelman toteuttamisen.

Ohjelmaan otettiin vajaat kaksi vuotta sitten ensimmäisenä nuori koripalloilijalupaus Duaa Aden. Hänen menestyksensä sekä koulussa että urheilussa on ylittänyt odotukset. Duaan esimerkki ja ohjelman onnistuminen johtivat siihen, että Tulka Oy päätti lisätä Kide-säätiölle osoittamaansa rahoitusta. Näin Kide-säätiön urheiluyhteisöön voitiin keväällä valita uusi korkeinta huippua tavoitteleva koripalloilija Aluel Machol, joka on ehtinyt jo voittaa historiallisen Euroopan mestaruuden alle 16-vuotiaitten tyttöjen koripallossa. Olemme valmiit laajentamaan ohjelmaa sitä mukaa, kun rahoitusneuvottelumme yritysten kanssa johtavat tuloksiin.

Kuvassa vuoden 2025 alle 18-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue. Duaa Aden kuvassa oikealla ylhäällä ja hänen vieressään vasemmalla Aluel Machol.

Duaa ja Aluel ovat alkukesän aikana osallistuneet Kide-säätiön tuella alle 18-vuotiaitten tyttöjen maajoukkuetoimintaan.  Kide-säätiö onnittelee molempia pelaajia ja koko Suomen joukkuetta Pohjoismaiden mestaruusturnauksesta, jossa Suomi voitti ylivoimaisesti kaikki pelinsä.

Seuraavaksi jännitämme menestystä Euroopan mestaruuskilpailuissa, joissa Aluel yhtenä Suomen joukkueen pelaajana kohtaa Euroopan parhaat maajoukkueet. Toivotamme Suomelle ja Aluelille onnea kovatasoiseen mestaruusturnaukseen. 

PsL erikoispsykologi Marie Rautava täydentämään Kide-säätiön hallitusta

Kide-säätiön hallitus on valinnut PsL erikoispsykologi Marie Rautavan uudeksi hallituksen jäseneksi 18.6.2025 lähtien.

Marie Rautava on toiminut vuodesta 2024 asti Kide-säätiöllä vapaaehtoistyöntekijänä jäätyään eläkkeelle Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmajohtajan tehtävästä. Hänen roolinsa Kide-säätiöllä on vahvistunut nopeasti. Rautavan monipuolinen osaaminen muun muassa julkispalvelujen ja järjestötyön kentältä sekä pitkä kokemus hankevalmistelusta, hankeseurannasta ja vaativista kehittämistehtävistä ovat vahvistaneet osa-alueita, joilla on suuri merkitys Kide-säätiön toimintaedellytysten luomisessa. Hallituksen jäsenenä toimiminen mahdollistaa Rautavan osaamisen ja kokemuspohjan hyödyntämisen laajemmin Kide-säätiön toiminnoissa.

”Hienoa päästä mukaan säätiöön, joka edistää yhteiskunnassa syrjään jäävien lasten ja aikuisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Hallituksen jäsenenä tuen säätiötä avustushakemusten valmistelussa sekä eri toimintojen seurannassa ja arvioinnissa”, Rautava kertoo.

Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb tutustuivat Kide-säätiön toimintaan

Kuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia

Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb tutustuivat Kide-säätiön toimintaan maanantaina 26.5.2025. Seurueeseen kuuluivat myös Helsingin nykyinen pormestari Juhana Vartiainen ja tuleva pormestari Daniel Sazonov. Vierailullaan presidentti Stubb seurueineen seurasi Voimaa elämään  -toiminnan karateharjoituksia. Harjoitusten jälkeen vieraat keskustelivat perheiden ja valmentajien kanssa Kide-säätiön karatetoiminnan merkityksestä perheiden elämään.

Vierailu oli suuri arvostuksen ja kunnioituksen osoitus Kide-säätiön asiakkaille.

Kide-säätiö on julkaissut mielenterveyden ja väkivaltaisen ekstremismin suhdetta käsittelevän kirjan

Ihmisoikeustyöhön erikoistunut Kide-säätiö tilasi ekstremismiin perehtyneeltä tutkija Marko Juntuselta raportin ymmärtääkseen paremmin väkivaltaisen ekstremismin ja sen syntymekanismien yhteyttä mielenterveyteen ja traumoihin. Säätiön keskeisenä yhteiskunnallisena tehtävänä on väkivaltaisen ekstremismin ehkäiseminen järjestämällä tukea henkilöille, joiden hoitamattomat ongelmat altistavat heidät väkivaltaiselle käyttäytymiselle.

Mielenterveysnäkökulma väkivaltaiseen ekstremismiin on jäänyt vähälle huomiolle sekä käytännön ennaltaehkäisevän työn että akateemisen tutkimuksen kentillä aina vuosituhannen taitteeseen saakka. Sittemmin näkökulma on kääntynyt.

"Erilaiset ekstremistiset väkivallanteot, niitä koskevat pitkälle viedyt suunnitelmat sekä oikeusistuimissa viharikoksiksi luokitellut henkirikokset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että tekoihin syyllistyneillä on taustallaan kamppailuja vakavien mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä erilaisten elämänhallintakysymysten parissa. Näiltä kysymyksiltä ei ole voitu välttyä myöskään Suomessa." (Lainaus raportista.)

Marko Juntusen raportti kokoaa yhteen, miten väkivaltaisen ekstremismin tutkimus ymmärtää mielenterveyden ongelmien, erityisesti traumataustan roolin suhteessa ekstremistiseen väkivaltaan. Samalla se tarkastelee, miten mielenterveyskysymykset huomioidaan väkivaltaisen ekstremistisen ennaltaehkäisyohjelmissa eri maissa, ja kokoaa tutkimukseen perustuen joukon osa-alueita, joita intervention onnistuminen vaatii.

Erilaiset traumat ja niiden seurannaisvaikutukset, kuten masentuneisuus, eristäytyneisyys, toksinen stressi ja päihteiden väärinkäyttö, voivat edistää ajautumista ekstremistisen toiminnan piiriin. Näin kuitenkin käy ainoastaan silloin, kun ne yhdistyvät joukkoon sosiaalisia, emotionaalisia ja kontekstuaalisia tekijöitä, samalla kun resurssit, kuten turvallinen perhe- ja lähipiiri, yhteisön harjoittama sosiaalinen kontrolli tai ennaltaehkäisevät tukimuodot ja mielenterveyspalvelut puuttuvat tai vaihtoehtoisesti rapautuvat". (Lainaus raportista).

Juntunen tarkastelee raportissa myös heilurivaikutusta eli sitä, kuinka ekstremistiset ajatukset, ekstremistiksi identifioituminen ja liikkeiden tarjoama yhteisöllisyys voivat myös kohentaa mielenterveyttä henkilöillä, joilla on takanaan traumaattisia kokemuksia, mielenterveyden häiriöitä tai molempia. Ekstremistiset liikkeet ovat hänen mukaansa taitavia hyödyntämään traumoja.

"Ne tarjoavat kohteelleen pelastusta, viihdettä, huvia – positiivisia kokemuksia ja adrenaliinibuustia. Samalla ne traumatisoivat häntä jatkuvasti uudelleen ja sitouttavat tällä hänet mukaan toimintaan", Juntunen sanoo.

Juntusen raportti nostaa esiin tutkimuksen tarpeen onnistuneista toimintamalleista erilaisissa konteksteissa ja eri kohderyhmien parissa. Hän peräänkuuluttaa myös laajemmin yleisen tietämyksen lisäämistä aiheesta.

"Olisi todella hyvä, että nuorten kanssa tekemisissä olevat ihmiset – niin opettajat kuin viranomaiset – olisivat tietoisia siitä, millä tavalla mielenterveys voi kytkeytyä ekstremismiin", tutkija sanoo.

Raportin tilannut Kide-säätiö on vuodesta 2017 alkaen auttanut maahamuuttajataustaisia nuoria aikuisia, joiden riski ekstremismiin on kohonnut. Toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteydessä toimiva sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), ja sitä tehdään yhteistyössä viranomaisten ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.

Kide-säätiö tukee asiakkaitaan lisäämällä heidän osallisuuttaan ja tarjoamalla heille liittymiskanavia yhteiskuntaan. Tätä se tekee järjestämällä asiakkailleen sosiaali- ja terveydenhuollon etiikkaan perustuvaa ammatillista apua vaikeissa elämäntilanteissa. Apua tarjotaan esimerkiksi järjestämällä akuutissa asunnottomuustilanteessa oleville ihmisille asuntoja välivuokrausmallilla, tarjoamalla henkilökohtaista neuvontaa ja psykososiaalista tukea, järjestämällä hoito- ja tukijärjestelmästä tarvittavaa apua, antamalla räätälöityä tukea koulutukseen ja työllistymiseen sekä vahvistamalla asiakkaiden luottamusta viranomais- ja hoitotahoihin.

Marko Juntusen raportti vahvistaa Kide-säätiön tulkintaa siitä, että inhimillisen hädän ammattitaitoinen lievittäminen lisää yhteiskunnallista turvallisuutta. Hädän taustalla ovat usein mielenterveyden ongelmat, jotka jäävät monesti vaille asianmukaista hoitoa asiakkaiden elinolosuhteiden, hoidon saatavuuteen liittyvien juridisten ongelmien, psykiatriaan yhdistyvien epäluulojen tai viranomaispelkojen vuoksi.

Juntunen toteaakin raportissaan, kuinka näissä tilanteissa ”ekstremistiset väkivallanteot ovat estettävissä oikein ajoitetuilla ja yksilöllisesti räätälöidyillä ennaltaehkäisevillä ohjelmilla, jotka huomioivat kokonaisvaltaisesti kohdehenkilön sosiaaliset, mielenterveydelliset sekä käytännön elämän haasteet."

Raportti on luettavissa PDF-tiedostona, jonka voit ladata tästä.

Walk-in suljettuna kesäajan, tapaamiset vain ajanvarauksella

Huomio! Huippusuosittu avoimien ovien päivä eli keskiviikon walk-in on suljettuna toukokuun lopusta alkaen heinäkuun 30. päivä asti. Kesä-aikana tapaamiset ainoastaan ajanvarauksella. Kevään viimeinen walk-in on ensi viikon keskiviikkona, tervetuloa! Tämän jälkeen walk-in palvelee seuraavan kerran 6.8.2025.

Attention! The popular open doors day, the Wednesday walk-in, will be closed from the end of May until 30th of July. On summer time, meetings by appointment only. The last walk-in of the spring is next Wednesday, welcome! After that, the next walk-in will be on 6th of August 2025.

يعاد استئناف خدمات يوم الأربعاء بدون مواعيد في السادس من أغسطس
تبقى جميع الخدمات بمواعيد مسبقة حتى ذلك الحين

Kotona Kontulassa -hanke: 050 3781809 (Amira)
Toivoa Tulevaisuuteen -toiminto: 050 3680 349 (Eeli), 050 575 3152 (Wael) ja 050 551 2210 (Gabriela)

Kide-säätiö ja Suomen Karateliitto yhteistyöhön

Kide-säätiö ja Suomen Karateliitto aloittavat yhteistyön. Tavoitteena on avata hienoa kamppailulajia lapsille, joiden harrastamisen tiellä on esteitä ja koettuja pettymyksiä.

Lapsia karate-harjoituksissa Kide-säätiön tatamilla Kontulassa

Kide-säätiö yhdistelee ihmisoikeustyötä ja urheilua. Siksi ihmisoikeussäätiössä toimii erikoinen urheilija- ja valmentajayhteisö. Siihen kuuluu yli 50 urheilijaa ja kymmenkunta valmentajaa. Suurin osa urheilijoista on karatea harrastavia ala- ja yläkoululaisia. Lisäksi joukkoon kuuluu myös kansainväliselle huipulle tähtääviä lukioikäisiä koripalloilijoita. Valmentajat ovat lajiensa tunnettuja osaajia. Viisi heistä kilpailee kansainvälisellä tasolla; neljä karatessa ja yksi painonnostossa.

Miten karatesta tuli osa ihmisoikeustyötä? Syynä on surullinen havainto. Osa lapsista jää oireilunsa vuoksi armotta sivuun harrastusyhteisöistä. Se on väärin, sillä jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus harrastukseen, jossa hän kunnioitettuna ryhmän jäsenenä saa kehittyä ja nauttia vaikkapa urheilun riemusta.

Siksi ovet avattiin tatamille, jonne kutsuttiin integroidusti ns. nepsylapsia, traumoja kokeneiden perheiden lapsia ja tavanomaisia karaten harrastajia. Karate valittiin lajiksi yhteistyössä nepsylapsia hoitavien asiantuntijoiden kanssa. Arvioitiin, että karate olemuksensa, fyysisten vaatimustensa, neurologisesti stimuloivan luonteensa, salietikettinsä ja tasa-arvoisen karateyhteisönsä vuoksi sopii parhaiten vaativaan kokeiluun. Onneksi laji oli Kide-säätiölle tuttu, sillä hallituksessa oli lajia tuntevia jäseniä, kuten tunnettu karateka Emma Aronen (nyk. Guillaume).

Aloitimme yhteistyössä Tapanilan Erän kanssa vuonna 2017. Kokeilun perusteella Kide-säätiön eettinen johtopäätös oli, että toiminta on vakiinnutettava, sitä on laajennettava, ja ymmärrystä lasten oireilun vaikutuksista harrastukseen on syvennettävä. Niinpä Kide-säätiö hankki oman salin ja kunnon tatamin Helsingin Kontulaan. Asiantuntijoiden kanssa laadittiin hankesuunnitelma ja koottiin valmentajatiimi, joka ryhtyi luomaan uniikkia valmennusfilosofiaa. Siinä tinkimätön urheiluvalmennus, pedagogiikka ja yhteisöllisyys toteutuvat tiiviissä suhteessa   hoidon ja perheiden tuen kanssa.

Näin syntyi ainutlaatuinen toimintamalli, joka tarkan arvioinnin jälkeen todettiin yhteiskunnallisesti niin arvokkaaksi, että se on vuodesta 2020 lähtien saanut valtionavustusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA). Tuoreen linjauksen mukaan rahoitus jatkuu. Uusi rahoituspäätös on seurausta erinomaisista tuloksista, joita sekä neuropsykiatrian asiantuntijat että lasten huoltajat pitävät tehdyn selvityksen mukaan hämmentävänä läpimurtona. Asiantuntijoiden mukaan olisi yhteiskunnallinen ja inhimillinen voitto, jos erityislasten karatemahdollisuuksia voitaisiin Suomessa laajentaa.

Tästä syystä Kide-säätiö ja Suomen Karateliitto aloittavat yhteistyön. Kide-säätiö on sosiaali- ja terveydenhuollon toimija, jonka antama tuki lapsille ja perheille on laaja-alaista ja ammatillista. On selvää, että mallia ei sellaisenaan voi eikä tarvitse toteuttaa urheiluseuroissa. Sen sijaan Kide-säätiö voi toimia osaamiskeskuksena, joka voi tukea liittoa ja seuroja kevennettyjen paikallisten toimintatapojen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Jo nyt joillakin seuroilla on hienoja malleja, mutta yhteistyöllä lajia saadaan entistä laajemmin avautumaan myös nepsylapsille.

Kide-säätiön säännöllisissä viikkotreeneissä ja kesäleireillä on käynyt yhteensä n. sata lasta. Heidän nuoret valmentajansa ovat kahden päävalmentajan johdolla tehneet historiallista työtä luodessaan valmennusmallin, joka toivottaa tervetulleeksi karateyhteisöön heidätkin, jotka oireilunsa tai koettujen traumojen vaikutusten vuoksi eivät ole pystyneet osallistumaan muihin harrastuksiin.

Jenna (vas) ja Noora (oik) Sonjan (keskellä) luona Kairossa huippuvalmentajien johtamien harjoitusten jälkeen.

Ytimessä on korkeatasoinen karatevalmennus. Jokaisella Kide-säätiön karatevalmentajalla on pitkä kokemus harjoittelusta ja kilpailemisesta seuroissa. Ensimmäisen päävalmentajan Sonja Voutilaisen henkilökohtainen panos on ollut koko toimintamallille ratkaiseva. Sonja kuuluu Suomen kumitemaajoukkueeseen ja harjoittelee parhaillaan Egyptissä maailman ykkösmaan valmentajien johdolla.

Sonjan työparina, toisena päävalmentajana ja tärkeänä valmennuksen kehittäjänä on vuosien ajan toiminut karateyhteisön hyvin tuntema kilpakataaja Noora Marttila. Sonjan sijaisena päävalmentajana toimii tunnettu kilpakataaja Jenna Kylmänen. Muita valmentajia ovat kumiten nuorten arvokisaedustaja Sonya Saadaoui sekä kilpailu-uransa jo lopettaneet Pinja Piironen ja Sanja Pesonen. Tatamin ulkopuolella toimintaa koordinoi ja pedagogisesta asiantuntemuksesta vastaa Katja Nikupaavo. Näillä ennakkoluulottomilla naisilla on tarvittaessa käytettävissään korkeatasoista lääketieteellistä ja muuta asiantuntemusta

Karateyhteisö voi olla ylpeä siitä, että sen piiristä nousee urheilijoita, jotka pystyvät omaa lajiaan soveltamalla luomaan merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Suomen Karateliiton ja Kide-säätiön yhteistyössä onkin kyse siitä, että lajiyhteisön omien jäsenten ainutlaatuisen kehittämistyön tuloksilla voidaan tukea seuroja toivottamaan tervetulleeksi uusia ryhmiä lajin harrastajiksi.

Kide-säätiö ja sen päävalmentajat jakavat avoimesti osaamistaan karateseuroille. Nyt käytettävissä olevilla voimavaroilla se voi tarkoittaa maksutonta koulutusta ja suunnittelumateriaalia, maksuttomia asiantuntijakonsultaatioita erityislasten valmennukseen ja kohtaamiseen liittyen, päävalmentajien seuravierailuja sekä Kide-säätiön tukea paikallisissa yhteistyö- ja rahoitusneuvotteluissa esimerkiksi hyvinvointialueiden kanssa. Kide-säätiö on käynnistänyt valtionavustusta täydentävän varainhankinnan, joka onnistuessaan lisää mahdollisuuksia seurojen tukemiseen tärkeän asian edistämiseksi.

Uutinen: Unelmista totta

Kide-säätiö on Tulka Oy:n ja suomalainen koripalloyhteisön tuella luonut ihmisoikeustyölle uuden mallin. Malli kumpuaa Kide-säätiön tavasta yhdistellä yllättäviä asioita toisiinsa. Yksi yhdistelmä on urheilun ja ihmisoikeustyön liitto. Se on synnyttänyt ihmisoikeussäätiön sisään erikoisen urheilija- ja valmentajayhteisön. Tähän asti se on ollut karateyhteisö, mutta nyt se on laajentunut.

Kannustamme erilaisiin etnisiin ryhmiin kuuluvia tyttöjä unelmoimaan rohkeasti. Mutta ei vain unelmoimaan, vaan myös toteuttamaan. Kohtaamme työssämme tyttöjä ja nuoria naisia, joiden unelmien tiellä on esteitä. Erityisen korkeita esteet ovat tytöille, joiden unelmana on kansainvälinen ura urheilussa. Se, mikä pojille on jo pitkään ollut mahdollista, on tytöille usein saavuttamatonta. Esteet näkyvät jopa koripallossa, joka kuitenkin on monikulttuurisuuden uranuurtaja Suomessa.

Uudessa mallissa autamme tyttöjä murtautumaan esteiden läpi. Siksi olemme käynnistäneet tukiohjelman, jonka päämääränä on nuoren kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen, toisen asteen tutkinnon hallittu suorittaminen ja kansainvälinen ura kilpaurheilussa.

Tuemme nuoria sosiaalisesti, psyykkisesti ja taloudellisesti. Laadimme tukisuunnitelman urheilijan ja hänen perheensä kanssa yhdessä. Asetamme nuoren tueksi mentorin, mahdollistamme osallistumisen valmennukseen ja leirityksiin, tuemme varustehankinnoissa, tuemme uskontoon ja kulttuuriin liittyvissä asioissa, järjestämme asiantuntija-apua sekä tuemme kaikessa nuoren näkemysten esiintuloa hänen omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan koskevissa kysymyksissä.

Ohjelmaa on kehitelty ja kokeiltu noin vuoden ajan. Tärkeintä kehittämistukea olemme saaneet koripallon avarakatseiselta tulenkantajalta Henrik Dettmannilta, jonka ajattelussa holistinen ihmiskäsitys ja tavoitteellinen urheilu yhdistyvät. Ohjelman uranuurtajaksi ja ensimmäiseksi urheilijaksi valitsimme nuoren koripalloilijan, jonka lupaavan urheilu-uran jatkuminen varmistettiin lukion rinnalla. Opinnot ovat edenneet hyvin ja samalla urheilija pystyi murtautumaan ikäluokkansa maajoukkueeseen ja edusti Suomea Euroopan mestaruuskisoissa.

Nuoren urheilijan iloisen kehittymistarinan rinnalla myös itse kokeilu on ollut menestys. Siksi laajennamme toimintaa. Ohjelmaa ei kuitenkaan olisi ilman yhteiskuntavastuuseen ja monikulttuurisuuteen sitoutunutta yritystä, jonka rahoituksella tukiohjelma on käynnistetty.

Tämä yritys on Suomen suurin etätulkkauspalvelujen tuottaja Tulka Oy, jonka kanssa Kide-säätiö on jo vuosia tehnyt yhteistyötä ja kehitellyt uusia palveluinnovaatioita. Tulka Oy:n ennakkoluuloton asenne ihmisoikeustyöhön synnytti samalla uuden eettisen tavan auttaa herkässä yhteiskunnallisessa asemassa olevia alaikäisiä urheilijoita ja heidän perheitään. Tavanomaisen urheilijasponsoroinnin sijasta Tulka Oy osoittikin tukensa Kide-säätiön ohjelmalle luottaen siihen, että ihmisoikeustyön ja valmennuksen asiantuntijat kohdistavat tuen vaikuttavasti ja eettisesti vastuullisesti. Tulka Oy:n kanssa kehitetystä rahoitusmallista tulikin esikuva toiminnan laajentamiselle.

Ohjelman urheilijat voivat edetä urheilun kansainväliselle huipulle.  Omia etnisiä juuriaan arvostavat menestyvät urheilijat ovat innoittajia ja esikuvia tytöille, jotka haluavat suomalaisen yhteiskunnan arvostett